<img data-attachment-id="41860" data-permalink="https://spicyip.com/2023/07/karnataka-hc-rules-against-twitters-plea-for-restricting-the-scope-of-online-blocking-orders.html/twitter-censored" data-orig-file="https://xlera8.com/wp-content/uploads/2023/07/karnataka-hc-rules-against-twitters-plea-for-restricting-the-scope-of-online-blocking-orders.png" data-orig-size="1200,600" data-comments-opened="1" data-image-meta="{"aperture":"0","credit":"","camera":"","caption":"","created_timestamp":"0","copyright":"","focal_length":"0","iso":"0","shutter_speed":"0","title":"","orientation":"0"}" data-image-title="Twitter-censored" data-image-description="
Kuva EFF:n kautta
” data-image-caption data-medium-file=”https://xlera8.com/wp-content/uploads/2023/07/karnataka-hc-rules-against-twitters-plea-for-restricting-the-scope -of-online-blocking-orders-1.png” data-large-file=”https://xlera8.com/wp-content/uploads/2023/07/karnataka-hc-rules-against-twitters-plea- for-restricting-the-scope-of-online-blocking-orders-2.png” decoding=”async” width=”1200″ height=”600″ class=”wp-image-41860″ src=”https:/ /xlera8.com/wp-content/uploads/2023/07/karnataka-hc-rules-against-twitters-plea-for-restricting-the-scope-of-online-blocking-orders.png” alt srcset=”https ://xlera8.com/wp-content/uploads/2023/07/karnataka-hc-rules-against-twitters-plea-for-restricting-the-scope-of-online-blocking-orders.png 1200w, https: //xlera8.com/wp-content/uploads/2023/07/karnataka-hc-rules-against-twitters-plea-for-restricting-the-scope-of-online-blocking-orders-1.png 230w, https ://xlera8.com/wp-content/uploads/2023/07/karnataka-hc-rules-against-twitters-plea-for-restricting-the-scope-of-online-blocking-orders-2.png 1024w, https://xlera8.com/wp-content/uploads/2023/07/karnataka-hc-rules-against-twitters-plea-for-restricting-the-scope-of-online-blocking-orders-3.png 768w , https://spicyip.com/wp-content/uploads/2023/07/Twitter-censored-600×300.png 600w” sizes=”(max-leveys: 1200px) 100vw, 1200px”>Kesäkuussa antamassaan tuomiossa 30, 2023, sisään X Corp vastaan Intian liitto, Karnatakan korkein oikeus kielsi Twitterin vetoomuksessaan kumota Intian hallituksen tietotekniikkalain ja sääntöjen pykälän 69A ("Blocking Orders") nojalla antamat määräykset, joissa se pyysi sitä poistamaan käytöstä tiettyjen käyttäjien tilit. Oikeusministeri Krishna Dixitin tuomio tulkitsee laajasti IT-lain mukaisia valtuuksia estää tietojen saanti ja saattaa dramaattisesti lisätä johtajien liikkumavaraa sensuurissa Intian tunnetusti läpinäkymättömässä ja vastuuttomassa estomääräysjärjestelmässä.
Tausta
X Corp. (Twitter Inc.:n seuraaja), joka ylläpitää Twitteriä, sai Intian hallitukselta käskyn estää 1,474 2021 käyttäjätiliä helmikuun 2022 ja helmikuun XNUMX välisenä aikana väitetysti liittyneen äskettäin hyväksyttyjä Farm Bills -lain vastaisiin joukkomielenosoituksiin. Näistä Twitter riitautti tietyt estomääräykset IT-lain ja estosääntöjen nojalla perustetulle arviointikomitealle. Surussaan arviointikomitean päätöksestä olla kumoamatta riidanalaisia estomääräyksiä, Twitter vetosi Karnataka HC:hen.
Twitter väitti, että IT-lain mukainen tietojen estäminen on "tietospesifistä" tai rajoitettu tiettyihin kanteen kohteena oleviin tapauksiin, toisin kuin kokonaisten tilien laajaa estämistä. Lisäksi Twitter haastoi myös estomääräysten proseduurin omistusoikeuden, mukaan lukien arviointikomitean suorittaman tarkastelun. Vastaaja (Union of India) kyseenalaisti Twitterin oikeutuksen esittää kirjallinen vetoomus ulkomaisena tahona sekä sen aseman edustaa estettyjen käyttäjien oikeuksia.
Tuomio
Tuomioistuin esitti kahdeksan erillistä asiaa harkittavaksi. Lyhytyyden vuoksi keskityn asiaankuuluvimpaan analyysiin.
Ensin tuomioistuin käsitteli kirjallisen vetoomuksen säilyvyyttä Intian perustuslain artiklan 226 mukaisesti. Union of India väitti, että Twitter ei ulkomaisena tahona voi nostaa kannetta perusoikeuksien tai lakisääteisten oikeuksien loukkaamisesta. Tuomioistuin hylkäsi (osittain) vastaajan väitteet ja katsoi, että sen toimivalta 226 artiklan nojalla laajennettiin koskemaan myös ulkomaisen yksikön lakisääteisiä tai laillisia oikeuksia. Tärkeää on, että tässä analyysissä tuomioistuin katsoi myös, että Twitter "...ei voi puolustaa Twitter-tilin haltijoiden kiistanalaista syytä ilman mahdollistavaa lakia", johon palaamme.
Toiseksi tuomioistuin hylkäsi Twitterin väitteen, jonka mukaan tietotekniikkalain mukainen tietojen estäminen rajoittuu tiettyyn sopimattomaan materiaaliin, eikä se edellytä käyttäjätilien estämistä tai "ennaltaehkäisevää" tietojen estämistä. Tuomioistuin sovelsi tarkoituksenmukaisen tulkinnan sääntöä tulkitessaan tietotekniikkalain mukaista "tiedon" sääntöä vihjatakseen, että estosääntöjen tarkoitus on "ennaltaehkäisevä" ja parantava, ja että tilien estäminen toisin kuin tietyt twiitit toimivat pelotteena. vaikutus, joka täyttää IT-lain tarkoituksen. Erityisesti tuomioistuin katsoi, että estosäännöt olisi tulkittava siten, että ne sallivat hallituksen ”…suoraan estämään kaikki tiedot, jotka voivat sisältää yksittäisen viestin/tweetin/viestin tai käyttäjätilien sulkemisen kokonaisuudessaan, jotka molemmat tunnistetaan tietyn URL-osoitteen (Internet-osoitteen) kautta. Tietoa saattaa olla jo olemassa tai sitä ei vielä luoda."
Kolmanneksi tuomioistuin hylkäsi Twitterin väitteen, joka koski prosessuaalisia puutteita estomääräysten antamisessa. Twitter väitti, että määräyksissä ei kerrota syitä, joihin ne perustuvat. Tuomioistuin katsoi, että tietotekniikkalaki ja -säännöt eivät edellytä kirjallisten syiden esittämistä ja että syyt voidaan selvästi päätellä pöytäkirjasta. Asiakirja on tässä tapauksessa laadittu "sinetöityjen kansien alla", joten tuomioistuimen kantaa ei ole mahdollista arvioida. Tuomioistuin luotti kuitenkin runsaasti kiistanalaisten twiittien ja tilien esittämiseen "vastakansallisiksi" ja "valeuutisten" levittämiseen hallituksen aikeista, joilla on "vahva yhteys" lakisääteisiin perusteisiin.
Neljänneksi tuomioistuin hylkäsi Twitterin väitteen, jonka mukaan tietojen ilmoittaminen käyttäjälle (tai "alkuperäiselle") oli IT-lain mukainen estomääräysten pakollinen osa, jota ei noudatettu. Tuomioistuin totesi sekä, että ilmoitus käyttäjille, joita asia koskee, ei ollut pakollinen estosääntöjen 8(1) säännön mukaan, että toisti, että Twitter ei missään tapauksessa voinut esittää vaatimuksia sellaisten käyttäjien puolesta, joiden oikeuksiin tämä tapaus saattaa vaikuttaa.
Viidenneksi tuomioistuin hylkäsi Twitterin väitteen, jonka mukaan estomääräykset eivät kestäneet perusoikeuden rajoittamisen edellyttämää suhteellisuustestiä. Tuomioistuin ei täysin perehtynyt suhteellisuustestin elementteihin, vaan väitti sen sijaan, että Twitterillä ei ulkomaisena yhteisönä ollut asiavaltuutta vaatia sen perusoikeuksien loukkaamista 19 artiklan nojalla. Se katsoi lisäksi, että joka tapauksessa Tuomioistuimen on noudatettava vallanjakoa ja luovutettava toimeenpanovaltaa, koska tietotekniikkalaki ja -säännöt tarjoavat hallitukselle laajat valtuudet antaa estomääräyksiä.
Lopuksi tuomioistuin väitti, että Twitter ei ollut toiminut ripeästi riidanalaisten estomääräysten suhteen, kuvasi oikeudenkäynnin "spekulatiiviseksi" ja määräsi Twitterin maksamaan esimerkilliset 50,00,000 XNUMX XNUMX INR kulut.
analyysi
Karnataka HC:n tuomio ei ole yllättävä, koska perustuslakituomioistuimet ovat viime aikoina osoittaneet sensuuriasioissa toimeenpanovaltaa kohtaan osoittamaa kunnioitusta. Eräät tämän tuomion näkökohdat ovat kuitenkin erityisen huomionarvoisia.
Mikä tärkeintä, tuomio luo vaarallisen ennakkotapauksen ja mahdollisesti laajentaa IT-lakien nojalla annettujen estomääräysten soveltamisalaa kahdella eri tavalla.
Ensinnäkin se tuo pykälän 69A järjestelmän tuntemattomaan "ennaltaehkäisevään toimintaan" vielä julkaisemattomia tietoja vastaan. Tämä laajentaa vähitellen tunkeutuvaa "ennakkorajoituksen" soveltamisalaa Intian verkkosensuurijärjestelmään. Useissa tapauksissa Internetin sulkemisista, mukaan lukien Anuradha Bhasin vastaan Intian liitto, ja Vyas vastaan Gujaratin osavaltio, ennaltaehkäisevä sensuuri 144 §:n mukaisilla määräyksillä on säilytetty. Tämä on kuitenkin ensimmäinen tapaus, jossa aikaisemman rajoituksen logiikkaa laajennetaan koskemaan 69A §:n mukaista tietojen estojärjestelmää.
Toiseksi se laajentaa estomääräysten kohteena olevien "tietojen" soveltamisalaa tietyistä viesteistä tai sisällöstä mahdollisesti kaikkiin URL-osoitteesta tunnistettavissa oleviin tietoihin. Tuomio ei rajaa selkeästi tätä "tiedon" tulkintaa, paitsi ehkä se, että ne on linkitettävä URL-osoitteeseen. Olemme jo nähneet hallituksen luottavan laajaan tietotekniikkalain mukaiseen "tiedon" tulkintaan antaakseen estomääräyksiä mobiilisovelluksia ja verkkosivustoja vastaan. Sen sijaan, että Karnataka HC olisi selventänyt IT-lain uskomattoman epämääräisiä valtuuksia, se on sen sijaan kannattanut toimeenpanovallan fiatia ja epämääräisyyttä. Voidaankin väittää, että tietotekniikkalain mukaista "tietoa", joka koskee välittäjien toteuttamia estomääräyksiä, olisi tulkittava suppeasti, erityisesti 2 §:n w kohdan määritelmän valossa, jossa käsitellään vain välittäjiä. tiettyjen viestien osalta, joka on luultavasti suppeampi kuin 2 jakson v alakohdan "tiedon" määritelmä.
Toinen huomionarvoinen tuomion näkökohta koskee välittäjien ainutlaatuisuutta ja sensuurijärjestelmää. Tämä blogi on käsitellyt pitkään, kuinka online-välittäjät on otettu mukaan oikeudellisiin ja lainsäädännöllisiin järjestelmiin verkkopuheen sensuuria varten sekä tekijänoikeus- ja tavaramerkkijärjestelmissä että turvallisuuden ja yleisen järjestyksen aloilla. Yksityisten välittäjien, joilla ei aina ole kaupallisia kannustimia kyseenalaistaa sisältörajoituksia, ottaminen mukaan on ilmeistä potentiaalia liialliselle sensuurille ja sen seurauksena jäähdyttävälle ilmaisunvapauteen (kuten Intian oikeuskäytännössä on tunnustettu Shreya Singhal vastaan Intian liitto). Tämä tapaus onkin ehkä ensimmäinen kerta, kun alusta on riitauttanut sille annetut estomääräykset oikeudessa – yksityisten välittäjien ja toimeenpanoviranomaisten yhteistyö verkkosensuurissa jatkuu muutoin lakkaamatta. Tämä ongelma on ollut usein todettu tässä blogissa John Doen määräysten ja dynaamisten kieltokantojen yhteydessä tekijänoikeustapauksissa.
Tässä tapauksessa Karnataka HC toisti toistuvasti, että Twitter ei voinut väittää edustavansa käyttäjiensä etuja, joiden ilmaisunvapautta rajoitettiin. Tässä väitteessä ei kuitenkaan oteta huomioon yksittäisten asianosaisten kykyä riitauttaa toimeenpanotoimia, eikä myöskään sitä, että tietotekniikkalaki kieltää rakenteellisesti läpinäkyvyyden ja selkeyden lukitusmääräyksissä (katso esimerkiksi sääntö 16). Väistämättä käy ilmi, että välittäjillä on parhaat mahdollisuudet vastata toimeenpanotoimiin ja oikeuslaitoksen edessä ottaa esille sekä menettelyllisiä puutteita että laajempia huolia ilmaisunvapaudesta. Tässä tapauksessa Twitterin päätös ottaa kantaa käyttäjien oikeuksien puolesta on kuitenkin kostautunut radikaalisti, ja tuomioistuin määräsi esimerkillinen alustalle aiheutuvat kustannukset, mikä varmasti estää vastaavia toimia alustalta haastaakseen johdon mielivaltaa.
- SEO-pohjainen sisällön ja PR-jakelu. Vahvista jo tänään.
- PlatoData.Network Vertical Generatiivinen Ai. Vahvista itseäsi. Pääsy tästä.
- PlatoAiStream. Web3 Intelligence. Tietoa laajennettu. Pääsy tästä.
- PlatoESG. Autot / sähköautot, hiili, CleanTech, energia, ympäristö, Aurinko, Jätehuolto. Pääsy tästä.
- BlockOffsets. Ympäristövastuun omistuksen nykyaikaistaminen. Pääsy tästä.
- Lähde: https://spicyip.com/2023/07/karnataka-hc-rules-against-twitters-plea-for-restricting-the-scope-of-online-blocking-orders.html